PAUHU

Täysin ilmainen 3 konsertin pienoisfestivaali Enonkoskella 16.-17.7.2022.

OHJELMA

VAAROILLA

la 16.7. klo 12 & 18

Sofia Keto-Tokoi, tanssi & Teuvo Taimioja, kitara

Koloveden luontotuvan terassi

Hyypiänniementie 2

(Sateen sattuessa esitys pidetään kosken toisella puolen paviljongissa, omat sateenvarjot mukaan!)

Esityksen kesto on n. 45 minuuttia

Festivaalin aloittavat Duo Taimioja & Keto-Tokoi, jotka tarjoavat Vaaroilla-esityksessään tanssia yhdistettynä suomalaiseen kansanmusiikkiin ja nykymusiikkiin kitaralla. Esitys etsii vastauksia kysymyksiin: Mitä on aistiminen, kuuleminen, tunteminen ja liikkuminen yhdessä? Miten löytää yhteinen kieli äänen ja liikkeen maailmassa?

Konsertissa kuullaan mm. Stephen James Webbin (s. 1994) Ennen kun näit neidon, joka on suomalaisia unohdettuja kansanlauluja yhdistelevä soolokitarateos, sekä Aki Yli-Salomäen (s. 1972) Vesimittari. Duetossa käsi kädessä kulkevat improvisaatio, luontoa käsittelevät kappaleet ja kaiut menneisyydestä.

AVAJAISET & JOHDATUS FESTIVAALIOHJELMAAN

la 16.7. klo 14

Leevi Räsänen

festivaalijohtaja, säveltäjä

Enonkosken yläkoulu

Kirkkotie 3

Tilaisuuden kesto on n. 30 minuuttia

PAUHU

la 16.7. klo 16

Savonlinna-kvartetti, Linnea Sundfær Casserly, sopraano, Teuvo Taimioja, kitara & Maija Anttila, klarinetit

Enonkosken kirkko

Kirkkotie 2

Konsertin kesto on n. 1h 15 min

Lauantain toinen konsertti kantaa festivaalin nimeä PAUHU. Konsertissa Savonlinna-kvartetti, Teuvo Taimioja, Maija Anttila ja Linnea Sundfær Casserly esittävät mm. Leevi Räsäsen (s. 1997), Arvo Pärtin (s. 1935), Wilma Pistoriuksen (s. 1991), Matilda Seppälän (s. 1993) ja Einojuhani Rautavaaran (1928-2016) musiikkia.

Konsertin aloittaa kantaesityksensä festivaalilla saava, Räsäsen kotikunnalleen omistama jousikvartetto the two childhoods (kaksi lapsuutta). Kantaesitys tarkoittaa, että teos esitetään julkisesti ensimmäistä kertaa ikinä. Leevi Räsäseltä kuullaan konsertissa myös Eino Leinon teksteihin sävellettyä vokaalimusiikkia Savonlinna-kvartetin, sopraano Linnea Sundfær Casserlyn ja Teuvo Taimiojan tulkitsemina. Konsertin päättää klarinetisti Maija Anttilan eri puolille kirkkoa sijoittuva ohjelma, joka on koottu Igor Stravinskyn (1882-1971) kolmen klarinettisoolokappaleen ympärille. Stravinskyn leikittelevät miniatyyrit saavat pareikseen Matilda Seppälän Panta rhein (Kaikki virtaa), Wilma Pistoriuksen kahvinvalmistusääniä jäljittelevän Cappucchinon, sekä Peter Grahamin kolmisointuilottelun Jina Geometrie – erilaisia geometrioita.

ENNEN KONSERTTIA

su 17.7. klo 14

Leevi Räsänen

festivaalijohtaja, säveltäjä

Enonkosken yläkoulu

Kirkkotie 3

Tilaisuuden kesto on n. 30 minuuttia

Päivän konserttia edeltävässä tilaisuudessa avataan konserttien tematiikkaa ja ohjelmistoa, sekä rohkaistaan festivaaliyleisöä joskus vaikeastikin lähestyttäväksi koetun nykymusiikin pariin. Jos olet koskaan miettinyt, että ”kun enhän mie siitä nykymussiikista mittään ymmärrä…”, voit tämän tilaisuuden jälkeen yllättyä siitä, että välttämättä juuri ymmärrys ei olekaan nykymusiikissa tärkeintä…

HITTIPARIT

su 17.7. klo 15

Detritus: Linnea Sundfær Casserly, sopraano & Kaisamaija Uljas, teorbi & luuttu

Enonkosken kirkko

Kirkkotie 2

Konsertin kesto on n. 1 tunti

Festivaalin päättää Duo Detritus (Kaisamaija Uljas ja Linnea Sundfær Casserly), joka vie kuulijansa barokki- ja renesanssiajan luuttulauluista niiden kanssa samoihin teksteihin sävellettyihin nykymusiikkiteoksiin. Konsertissa kuullaan barokki- ja renesanssiajan aikalaissoittimia aina luutusta nokkahuiluun.

Konsertissa kuullaan erilaisia ludeja. Musiikissa alku-, väli-, ja jälkisoitoista usein käytetyt termit preludi, interludi ja postludi johtuvat latinankielisestä lūdus-sanasta, joka viittaa näytelmään tai esitykseen. Ajan saatossa ludi etuliitteineen on kuitenkin alkanut assosioitua vahvimmin juuri musiikkikappaleisiin.

Konsertissa tunnettujen vanhan musiikin soololaulujen rinnalle säveltäjät Lauri Supponen (s. 1988), Leevi Räsänen (s. 1997) ja Sebastian Dumitrescu (s. 1989) ovat säveltäneet erilaisia ludeja sopraanolle ja teorbille: Supposen konsertissa kantaesityksensä saava teos [øθ] (lausutaan ”ööth”, muistuttaa englannin sanaa ”earth”, joka tarkoittaa maata) on preludi, eli alkusoitto Henry Purcellin (1659-1695) tunnetulle Dido’s Lamentille, eli Didon itku- tai valituslaululle. Sebastian Dumitrescun teosta Sweet, tormented interlude eli ”makeantuskainen välisoitto” kehystää molemmin puolin Claudio Monteverdin (1567-1643) laulu Sì dolce tormento (niin suloinen tuska). Leevi Räsäsen Puluseni on postludi –jälkisoitto Heinrich Göttfried Stölzelin (1690–1749) teokselle Bist Du bei Mir. Hittiparien lisäksi ohjelmassa on myös Itzam Zapatan (s. 1989) laulusarja Ludi, jossa kuullaan useita kohtauksia eri kielillä sopraanon ja luutun voimin esitettyinä. Luuttu ja teorbi ovat kumpikin kitaraa edeltäneitä kielisoittimia: luuttu on pienempi ja heleämpi, teorbi taas on vaikuttava näky yli puolentoista metrin mitassaan ja 14 kielellä varustettuna.

PAUHU MEDIASSA

KONSERTTIARVIO ITÄ-SAVOSSA 17.7.2022

Pauhu-festivaalilla on kaikki edellytykset kasvaa pysyväksi musiikkijuhlaksi – Leevi Räsäsen vetämä pääkonsertti Enonkoskella tarjosi oivalluksia ja iloa kirkon täyttäneelle yleisölle